fbpx

Julkiset hankinnat – kun Stadi shoppailee

Julkaistu:

Helsingin ostoilla potkua pk-sektorille  

Helsingin ostot eivät ole nappikauppaa. Kokonaishankinnat ovat yhteensä 4 miljardia euroa vuosittain ja tällä summalla Helsinki on kirkkaasti Suomen suurin ostaja. Helsingillä on tuore hankintastrategia, jossa painottuu Helsingin hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä.  Miljardeilla saa aikaan muutakin kuin vain ostoja, ja siksi Helsingin rahankäytön vaikuttavuutta tulee seurata ja mitata.

Vaikka tehostaminen on joillekin kirosana, niin pitää muistaa, että löysä raha on aina pois muusta yhteisestä hyvästä. Jos julkisia hankintoja tehostettaisiin vaikka 5%, tarkoittaisi tämä Helsingissä 200 miljoonan säästöä veronmaksajien yhteisistä rahoista. Tällä rahalla hoitaisi 75%:sesti kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut! Tosiasiassa Helsingissä osataan ostaa ja ihan 5% ei ole ehkä varaa kiriä, mutta jo prosentti suuntaansa tarkoittaa valtavia summia.

Miksi kaupunki ei saa hankkia vain itseltään?

Kaupungin mukaan 57% ostoista tehdään yrityksiltä, joista 45% on pk-sektorilta. 80% ostoista tehdään pääkaupunkiseudun yrityksiltä. Vaikka luvut vaikuttavat hyviltä, niin yli 40%:a kaupungin palveluista hankitaan kaupungilta itseltään. Tähän on varmasti hyviä(kin) syitä, mutta kilpailun neutraliteettia (eli julkisen ja yksityisen tasaisen pelikentän takaamista) pitää seurata. Vaikka on houkuttelevaa ajatella, että julkinen työllistää ja ehkä tekee halvemmalla, niin jos julkista sektoria ei millään kiritä, rahaa valuu väistämättä hukkaan. Elämän tosiasioita on, että toisten rahaan suhtautuu löysemmin kuin omaansa.

Erityisesti tulisi seurata niitä aloja, joille ei tule uusia toimijoita tai kilpailijoita kaupungin yrityksille. Kaupungin strategiassa yksi mittareista onkin seurata tarjousten lukumäärän kehittymistä. Tämä on hyvä tavoite, koska jos tarjouksia ei tule, ei ole oikein kilpailuakaan.

Pöllitään kaupungille yrityselämän parhaat ideat – markkinoidaan hankintoja

Ylipäätään kaupungin hankintoja tulisi mainostaa enemmän pk-sektorille, jälkimarkkinointia unohtamatta. Heikosti tarjouksia keräävillä sektoreilla tulee selvittää aktiivisemmin ja kysellä suoraan yrittäjiltä enemmän, miksi yritykset eivät halua osallistua hankintoihin. Tämä voisi madaltaa pk-sektorin kynnystä osallistua ja kirittää markkinoita. Helsingin uudessa hankintastrategiassa keskitytään isoihin ja vaikuttaviin hankintoihin – mikä onkin oikein! – mutta ei saa unohtaa pienhankintojakaan.

Helsingin tuleekin uudistaa pienhankintastrategiaansa ja markkinoida myös kynnysarvot (eli arvon, jonka ylittävä hankinta täytyy kilpailuttaa julkisesti) alittavia kokonaisuuksia aktiivisesti. Pienhankinnoille tulisi myös kehittää mahdollisimman yksinkertainen menettely, ettei homma kaadu byrokratiaan. Tämä kannustaisi etenkin pk-sektoria osallistumaan hankintoihin. Pk-sektoria ja uusia yrittäjiä auttaisi, jos jo yritystoiminnan alkupuolella pääsee hakemaan kokemusta ja referenssejä kaupungin hankinnoista. Tehdään siis parhaamme, että kynnys on mahdollisimman matala.  

Työkalut haasteiden mukaan

Helsinki on mukana hallituksen kuntien työllisyyskokeilussa, jossa luodaan palveluita erityisesti vaikeasti työllistyville ihmisille. Hankintastrategiassa ollaan myös asettamassa sosiaalinen työllistäminen hankintojen ehdoksi. Tässä tarkoitus on hyvä ja kannatettava, mutta työkalu pitää olla oikea. Sosiaalinen työllistäminen voi muodostua pienemmissä yrityksissä hankintoihin osallistumisen esteeksi. Pienissä yrityksissä ei ole samanlaista joustavuutta ottaa työsuhteeseen uutta ihmistä vain siksi, että haluaa osallistua tarjouskilpailuun. Muutaman hengen yrityksissä uuden palkkaaminen vie suhteellisen paljon resursseja esimerkiksi perehdyttämiseen, ja tällöin saattaa hankintoihin osallistuminen jäädä. Suomessa ylipäätään kynnys palkkaamiselle on aivan älyttömän korkea, kysy keneltä tahansa yrittäjältä. Asiantuntijoidenkin mielestä on parempi käyttää esimerkiksi palkkatukijärjestelmää auttamaan sosiaalisessa työllistämisessä.

Lisää julkaisuja

28.5.2021

Teinit kotona muistuttavat, miksi politiikkaa tehdään. Vastaukseni lukiolaisten kysymykseen mielenterveydestä.

Kolme lukiolaista lähetti kysymyksen, pitäisikö palkata lisää koulupsykologeja. Tässä vastaukseni.

25.5.2021

Unelmien Kaisaniemi – paraatipaikan potentiaali käyttöön!

Kaisaniemi on ihana ja samalla välillä turvaton. Mutta potentiaalia löytyy! Teimme krunalaisten ehdokaskollegojen kanssa kyselyn Kaisaniemen kehittämisestä ja saimme ilahduttavasti

15.5.2021

Miksi vaalikoneissa ei kysytä yrittäjyydestä?

Ehdokkaana saa vastailla vaalikoneiseen, ja siellä on aina samat turhautumisen aiheet. Kysytään paljon sellaista, mikä ei kuulu edes kaupungille ja