fbpx
Digiarki kaikille

Skarppaa, Helsinki! Paluumuuttajien aivohukalle tultava loppu. Stop wasting our brains!

Julkaistu:

Kansainvälinen, kielitaitoinen, seikkailunhaluinen, hyvä sopeutumaan ja omaa uniikin kontaktiverkoston? Kuulostaa unelmatyöntekijältä. Maailmalla suomalaistaustaisia on lähes kaksi miljoonaa ja peräti 300 000 heistä on Suomen kansalaisia. *English version below!*

Mitä Suomi tekee kääntääkseen aivovuodon?

Palataan pari vuotta taaksepäin. 2019 lähes 70% työnantajista tarvitsee lisää osaajia. Moni yritys katsoo ulkomaille. Pulaa ei ole vain koodareista, vaan kaikista ammattilaisista -sähköasentajista myyjiin ja markkinoijiin, kirjanpitäjistä tiiminvetäjiin.

Uudellamaalla on runsas kolmannes kaikista työpaikoista. Puolet työllisistä on asiantuntija-ammateissa, jonka osuuden ennakoidaan kasvavan eniten vuoteen 2030. Tätä väestönkasvua ja talouskasvua varten meidän tulisi aktiivisesti houkutella osaavaa työvoimaa Helsinkiin. Ulkosuomalaisuus ei ole mikään muuttumaton olotila, ja pienikin kädenojennus Suomesta olla ratkaiseva tekijä. Houkuttelemme ulkomaalaisia Helsinkiin 90 päiväksi (”90 Day Finn” -hanke), mutta emme tee mitään ulkosuomalaisten houkuttelemiseksi. Paluumuuttaja ei muuta vain Suomeen, vaan hän haluaa muuttaa tiettyyn kaupunkiin tai kuntaan. Omat ja tuttavapiirin kokemukset sekä kertomukset Paluumuuttajat-ryhmässä Facebookissa antavat karua kuvaa siitä, etteivät Suomi ja Helsinki ole tähän ryhmään panostaneet.

Paluumuuttaja jää yksin byrokratiasokkeloon

Paluumuuttoon liittyy pitkä lista järjestettäviä asioita. Jokainen viranomaisasia, jonka olet saanut hoidettua pienissä osissa koko elämäsi ajan, rysähtää kerralla hoidettavaksi. Joudut omituiseen limboon – pankkitunnuksia ei saa ilman osoitetta, ilman pankkitunnuksia et voi hoitaa asioita netissä (minne kaikki palvelut ovat siirtyneet), ilman osoitetta tai suomalaista palkkatietoa et helpolla saa puhelinliittymää, vakuutusta tai mitään arkielämässä tarvittavaa. Samaan aikaan huolehdit, saako lapsesi päiväkotipaikan ja tukea kielen kanssa ja osaako opettaja koulussa sopeuttaa ja kotouttaa.

Kaiken tämän keskellä saatat hakea myös töitä. Osaajapulasta huolimatta voit törmätä siihen, ettet osaa navigoida suomalaista työnhakuprosessia tai etsiä piilotyöpaikkoja. Työllistymispalveluissa sinulle ei ole sopivaa osastoa tai palvelua. Mahdollisesti ulkomaalainen puoliso yrittää samalla selvitä maahantulobyrokratiasta ja omasta työnhausta.

Ulkosuomalaisten jättäminen oman onnensa nojaan on resurssien tuhlausta 

Suuri osa paluumuuttajista pettyy siihen, ettei tutkintoa tai työkokemusta ymmärretä tai verkostoja osata arvostaa. Valtion virkoihin ei pääse, jos tutkintoa ei tunnusteta Suomessa korkeakoulututkinnoksi. On hullua, että suljemme julkisen sektorin työpaikat monilta tutkinnon muodollisen tunnustuksen puutteessa. Meillä huudetaan kansainvälisyyden perään, mutta kun kokemus tulee luokse, ei sitä osatakaan hyödyntää. Tämä on resurssien tuhlausta, ja pahimmillaan aivovuodosta alkanut matka päättyy paluumuuton aivohukkaan.

Kaupungin tulisi yhdessä muiden tahojen – ministeriöiden, Migrin ja Suomi-seuran kanssa luoda yhteistyössä polku, jolla koulun, varhaiskasvatuksen ja asumisen järjestäminen ja työnhaku alkaisivat sujuvasti jo ulkomailta käsin ja jatkuisi saumattomasti saapuessa.

Mitä paluumuuttajat voivat tuoda Helsingille?

Helsinki on Suomen talouden veturi. Jo nyt näemme talouden elpymistä, vienti alkaa taas vetää. Kun pandemia hellittää, pula osaajista on kova. Tämä saattaa aiheuttaa investointihalukkuuden vähenemistä yrityksissä, jos kalliita koneita käyttämään ei löydy käsipareja. Paluumuuttajat ja maahanmuuttajat tuovat verkostonsa ja uudet tavat tehdä asioita. Suomi on maantieteellisesti saari, ja meidän on yleensä pienenä kansana mentävä muiden luo. Olemme vientivetoinen talous, riippuvainen myynnistä, ja myynti on kiinni hyvistä kontakteista. Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat voisivat toimia verkostona ja avata ovia kontakteillaan maailmalla.

Jos etsimme voittavia ideoita, miksemme kysy kokemusasiantuntijoilta, mikä toimii heidän nykyisessä tai entisessä kotimaassaan? Tuskin me suomalaiset vielä liian hyvin ymmärrämme muita kulttuureja ja liiketoimintaa ulkomailla. Etenkin pk-sektori hyötyisi laajasta asiantuntija-osaamisesta, koska heillä ei ole suuryritysten kontaktiverkkoa.  


Ehdotuksia paluumuuttajien osaamisen hyödyntämiseksi

Paluumuuttajille tulisi räätälöidä paremmin palveluja. Esimerkiksi Helsingin sivulla on maahanmuuttajille osio, mutta ei paluumuuttajille. Kaupungin palveluja tulisi voida hakea jo ennen muuttopäivää, ja esimerkiksi asuntohakuun tulisi voida tehdä keskitetysti yhden portaalin kautta. Lapsilisät, tuet ja neuvolat pitäisi olla haettavissa jo etukäteen, ja palvelut digitaalisesti saavutettavissa yhden luukun periaatteella. Tämä helpottaisi päätöstä tulla takaisin, ja tulla takaisin juuri Helsinkiin.

Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien ammatillisia verkostoja tulisi vaalia ja hyödyntää systemaattisesti, jotta saisimme käyttöön parhaat ideat ja tavat tehdä maailmalta. Jos emme hyödynnä tätä osaamista, se menee hukkaan Suomeen palatessa. Aloitetaan ainakin rakentamalla verkosto, jotta yksittäisten ihmisten osaaminen pääsee kaikkien hyödynnettäväksi ja tulee suuremmaksi kuin vain osiensa summa.

Joitakin hankkeita onkin jo käynnistynyt, mutta Helsingin tulee maan veturina ottaa enemmän vetovastuuta. Helsingin tulisi osaltaan helpottaa paluumuuttajan palvelujen järjestymistä, ja aktiivisesti houkutella osaajia takaisin kansainväliseen, hauskaan ja dynaamiseen pieneen metropoliimme.

Miten Helsinki voisi toivottaa paluumuuttajan paremmin tervetulleeksi? Millainen voimavara paluumuuttaja ja ulkosuomalainen on Suomelle?

IN ENGLISH

International, multilingual, adventurous, great at adapting to a new environment and has an unique network of contacts? Sounds like a dream employee. There are almost two million people with a Finnish background in the world, and as many as 300,000 of them are Finnish citizens.

What is Finland doing to reverse the brain drain?

Let’s go back a couple of years. In 2019, almost 70% of employers say they need more skilled workforce. Many companies are looking abroad. There is a shortage not only of coders, but of all professionals – from electricians to salespeople and marketers, from accountants to team leaders.

Uusimaa has more than a third of all jobs. Half of the workforce is in expert roles, the share of which is expected to grow the most until 2030. For our population and economic growth, we should actively attract a skilled workforce to Helsinki. “Finnishness” abroad is not an constant state of being, and even a small outreach from Finland can be a decisive factor. We attract foreigners to Helsinki for 90 days (“90 Day Finn” project), but we do nothing to attract Finns living abroad. A returnee does not only move to Finland, but he or she wants to move to a specific city or municipality. My own and my acquaintances’ experiences and stories in the “Paluumuuttajat” (Returnees) group on Facebook give a harsh picture that Finland and Helsinki have not invested in this group.

The returnee is left alone in a bureaucratic maze

There is a long list of things to do with migration. Every authority matter that you have done throughout your life rushes to be handled at once. You get into a strange limbo – you can’t get bank IDs without an address, you can’t handle things online without bank IDs (where all services have moved), without an address or Finnish salary information you can’t easily get a telephone subscription, insurance or anything you need in your everyday life. At the same time, you try to make sure that your child gets a daycare place and support with the language and that the teachers at school know how to adapt to your child´s needs and integrate them to the Finnish school.

In the midst of all this, you may be looking for a job. Despite the shortage of experts, you may find that you do not know how to navigate local job search process or look for so called hidden jobs. There is no suitable department or service for you in the employment services. Possibly at the same time, your foreign foreign spouse is trying to cope with the entry bureaucracy and their own job search.

Leaving expatriate Finns to their own devices is a waste of resources

A large proportion of returnees are disappointed that their degree or work experience is not understood, or networks are not appreciated. You cannot enter government positions if your foreign degree is not recognized in Finland as a university degree. It is crazy that we are closing public sector jobs to many in the absence of a formal recognition. In short, we are crying for international experience and environment, but when that experience comes to us, we don’t seem to know what to do with it. This is a waste of resources, and at worst, the journey that began with a brain drain ends in a brain waste.

The city, together with other parties – ministries, Migri (Immigration Service) and Suomi-Seura, should create a path to help to arrange schooling, early childhood education and housing and job search to start smoothly from abroad and continue seamlessly upon arrival.

What can returnees bring to Helsinki?

Helsinki is the driver of the Finnish economy. We are already seeing an economic recovery; exports are starting to pick up again. As the pandemic eases, the shortage of experts will be severe. This may lead to a reduction in the willingness of companies to invest if they have no workforce to employ. Returnees and immigrants bring along their networks and new ways of doing things. Finland is geographically an island. We have an export-driven economy, we depend on sales, and sales depend on good contact networks. Expatriate Finns and returnees could act as gateways to the world.

If we’re looking for winning ideas, why not ask experienced experts what works in their current or former home country? I don’t think we Finns yet understand other cultures and business abroad too well. The SME sector in particular would benefit from extensive expertise, as they do not have a network of contacts with large companies.

How do we help returnees to put their potential in best use?

Services for returnees should be better tailored. For example, the Helsinki City home age has a section for immigrants, but not for returnees. It should be possible to apply for city services before the moving day, and it should be possible to search for housing centrally, for example, through a single portal. Child benefits, allowances and counseling services should be available in advance, service should be digitized and be accessible on a one-stop-shop basis. This would facilitate the decision to come back Finland and make a home in Helsinki.

The professional networks of expatriate Finns and returnees should be systematically nurtured and utilized so that we have access to the best ideas and ways of doing things from the world. If we do not use this knowledge, it will be wasted when we return to Finland.

Lähteitä:

https://www.helsinkibusinesshub.fi/90-day-finn/

https://www.manpower.fi/tyonantajat/tyonantajan-tietopankki/tutkimukset/osaajapulatutkimus

https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/ekn-yrityskysely-jo-lahes-70-yrityksista-kohtaa-rekrytointivaikeuksia/

Lisää julkaisuja

28.5.2021

Teinit kotona muistuttavat, miksi politiikkaa tehdään. Vastaukseni lukiolaisten kysymykseen mielenterveydestä.

Kolme lukiolaista lähetti kysymyksen, pitäisikö palkata lisää koulupsykologeja. Tässä vastaukseni.

25.5.2021

Unelmien Kaisaniemi – paraatipaikan potentiaali käyttöön!

Kaisaniemi on ihana ja samalla välillä turvaton. Mutta potentiaalia löytyy! Teimme krunalaisten ehdokaskollegojen kanssa kyselyn Kaisaniemen kehittämisestä ja saimme ilahduttavasti

15.5.2021

Miksi vaalikoneissa ei kysytä yrittäjyydestä?

Ehdokkaana saa vastailla vaalikoneiseen, ja siellä on aina samat turhautumisen aiheet. Kysytään paljon sellaista, mikä ei kuulu edes kaupungille ja